Milan Kundera (s. 1. huhtikuuta 1929 Brno, Tšekkoslovakia) on yksi tunnetuimmista tšekkiläisistä kirjailijoista. Vuodesta 1981 hän on kuitenkin ollut Ranskan kansalainen ja 1990-luvun alusta lähtien hän on julkaissut teoksensa ranskaksi.
Kunderan isä Ludvík Kundera oli kuuluisa pianisti, musiikkitieteilijä ja myöhemmin Brnon musiikkikorkeakoulun rehtori. Kundera osallistui monien muiden tšekkiläisten taiteilijoiden ja kirjailijoiden tavoin Prahan kevääseen vuonna 1968. Hänen ensimmäinen romaaninsa oli Pila, joka tunnettiin Suomessa aiemmin nimellä Tšekkiläinen pila. Pila on satiirinen näkemys totalitaarisuuden ja kommunismin ajasta.
Neuvostoliittoon kohdistuneen kritiikin takia Kundera joutui nopeasti Neuvostoliiton miehityksen jälkeen mustalle listalle. Vuonna 1975 hän pakeni Ranskaan, jossa kirjoitti Naurun ja unohduksen kirjan. Romaani kertoo tšekkiläisistä, jotka vastustavat Neuvostoliiton järjestelmää monin eri tavoin. Se on omalaatuinen yhdistelmä romaania, novellikokoelmaa ja tekijän mietiskelyä.
Vuonna 1984 Kundera julkaisi tunnetuimman romaaninsa Olemisen sietämätön keveys. Teoksen päähenkilöinä on neljä tšekkiä, jotka yrittävät sopeutua yhdessäeloon ja neuvostovaltaan Prahan kevään jälkeen. Yhdysvaltalainen Philip Kaufmann ohjasi romaanista elokuvaversion vuonna 1988.
Vuonna 1990 ilmestynyt Kuolemattomuus ja sitä seuraava teos Kiireettömyys, Kunderan ensimmäinen ranskankielinen romaani, ovat aiheeltaan yleismaailmallisempia kuin Kunderan aiemmat työt. Niitä seurasivat Identiteetti (1995) ja Tietämättömyys (2000).
”He olivat istuneet tyhjien kahvikuppien äärellä jo pitkään. Irena näki liikutuksen kyyneliä Sylvien silmissä, kun tämä kumartui häntä kohti ja puristi kädestä: ”Siitä tulee sinun kotiinpaluusi.”
”… etymologisessa tarkastelussa nostalgia tarkoittaa tietämättömyyden kärsimystä. Sinä olet kaukana, en tiedä miten voit. Minun kotimaani on kaukana enkä tiedä mitä siellä tapahtuu.”
”Vuosisatojen vieriessä kaikkien kielten musiikki muuttuu luultavasti aivan huomaamatta, mutta se hämmentää ihmistä, joka palaa pitkän poissaolon jälkeen: lautasensa ylle kumartuneena Josef kuunteli tuntematonta kieltä, jonka jokaisen sanan hän ymmärsi.”
Kirjassa vuorottelevat klassiset tarinat ja filosofiset pohdinnat sijoitettuna kylmän sodan jälkeiseen Eurooppaan. Henkilöt tuntuivat etäisesti tutuilta ja ovat kenties jo Olemisen sietämättömässä keveydessä.
Kirjan päähenkilöt Irena ja Josef ovat molemmat omilta tahoiltaan palanneet käymään Böömiin. Heidän historiansa, nykypäivänsä ja uusi kohtaamisensa muodostaa Tietämättömyyden juonen. Milan Kundera sanoi joskus Philip Rothille, että eroottiset kohtaukset, joissa hänen romaaninsa kulminoituvat, ”ovat hetkiä, jolloin tarinan teemat yhtyvät ja joissa syvimmät salaisuudet sijaitsevat.”
Milan Kunderan viimeisin romaani Tietämättömyys (L’ignorance, suom. Annikki Suni WSOY 2002) luo kuvia emigranteista ja entiseen kotimaahan liittyvästä nostalgiasta sekä vanhan kohtaamisesta uudelleen.
Kundera on omimmillaan aiheessa, mutta se voi olla myös kirjan heikkous: pohdiskeleva, klassikoilta lainaava ja maanpakolaisuutta pursuava opus saa opettavaisen luonteen. Ehkä teos on tarkoitettu tietämättömille. Ahmin sitä. Tai sitten tarkoitus oli osoittaa, kuinka tietämättömiä me kaikki olimme, kirjailija mukaan lukien.
Kundera kritisoi teoksissa 1900-luvun lopun teennäistä, teknokraattista ja epäinhimillistä länsieurooppalaista elämäntapaa.
Kundera tunnetaan tyylistään yhdistää toisiinsa fiktiota ja filosofisia sivuhyppäyksiä. Romaanien lisäksi Kundera on kirjoittanut näytelmiä, runoja ja esseitä.
(Lähteet: Wikipedia ja HS-Lukupiirin blogi)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti